Translate me

perjantai 22. maaliskuuta 2013

21/03/13

Kaveri sanoi tänään kotimatkalla kirjoittavansa itselleen lokia siitä, mitä kaikkea ja ennen kaikkea missä hänen on täällä tullut oltua ja pyörittyä. Tajusin samassa hetkessä, että yksi tärkeä ja erittäin hyvä syy siihen, miksi tätä blogia pidän on se, että minun tulee todella kirjoitettua ylös kokemuksistani (ja kuvat vain plussana mukana!) Tämä ihan hyvä sinänsäkin itseni muistaa, kun välillä pidän niin hölmönä tätä touhua. Mutta jos jotain niin hyödyllistähän tämä on, terapeuttista myös, sekä tukee silloin tällöin ilmeneviä narsistisia taipumuksiani (joita toivottavasti ei kuitenkaan ole paljoa). Olkoot tämä siis minun julkinen (b)lokini, johon ajatukseni ja touhuni kannan. Ja eipähän tarvitse sanoa kaikille kymmeneen kertaan kertoa samoja asioita uudelleen.

Matkalla juna-asemalta hostellille


Erittäinkin kiva hostelli
Rahaa oli ehkä miljoonaa eri sorttia kun joka pankilla oli oma valuutta plus vielä englannin omat punnat.



Pääasiaan.

Tultiin tänään Belfastista!



Ah ja oh mikä kaupunki. Erikoinen, hieman jopa vaarallinen mutta tosi rauhallinen. Ehkä vähän pelottavan rauhallinen. Verryttelyasuisten siilitukkaisten kaupunkilaisten ja graffitinpiirtäjien paratiisi. Titanic-fanien mekka. Loistava rumankaunis urbaani kaupunki Atlantinmeren ja vuorien välissä, johon on sekoitettu irlantilainen puhe, punatukkaisuus ja kulttuuri, englantilainen ulkoasu ja ylpeys ja mausteeksi tuotu vielä amerikkalaisia vivahteita. Erittäin jännittävä!

Vaikka mulla tuo ryöstöhälytin laukunpohjalla majailee, niin ei sille oikeasti olisi tuolla käyttöä tullut. Siitä huolimatta oli mahtava seikkailla kaupungissa johon turistit eivät ole ehkä ihan vielä löytäneet (ainakaan tähän aikaa vuotta) ja joka on listattu aikanaan yhdeksi maailman vaarallisimmaksi kaupungiksi (four B's for travellers to avoid: Bagdad, Beirut, Belfast ja Bosnia). En olisi silti ihan joka kadulle astellut varsinkaan pimeän tullen. Mutta ihan loistava kokemus.

Belfastin lisäksi seikkailtiin lähiympäristöön, tarkemmin kierrettiin Giant's Causeway eli pohjoisrannikkoa! Siirtelin äsken kuvia (niitä on lähes 800!) koneelle ja haukoin henkeäni niitä läpikäydessäni. En ole ikinä eläissäni tainnut käydä noin upeissa maisemissa. Vai johtuikohan siitä, että noita maisemia niin kauan odotin. However, olo on tällä hetkellä aika puulla päähän lyöty. Laitan niitä kuvia tänne myöhemmin.


Ihastun ja rakastun tähän saareen yhä enemmän ja enemmän.




Kuvat Belfast City Hallista eli kaupungintalosta















Victoria Squarella pyörähtelemässä eli kaupungin shoppailukaduilla - muuta ei shoppailtu kun kahvit Starbucksilta
En lakannut ihastelemasta kaupunkia kehystäviä vuoria.
C:n kanssa menossa kaupungin ghettoalueille eli katsomaan katumaalauksia eli muralseja. Teen näistä kuvista teille erillisen postauksen koska.. noh niitä kuvia oli tosiaan sen 800 parilta päivältä.

Belfastilaiset luottavat yksinkertaisiin tienviittoihin. Etelä, länsi ja Dublin.
Murals


Tämä on kuulemma Euroopan pommitetuin hotelli.
Ja vastapäätä upea, myös ilmeisen pommitettu The Crown Bar jossa sitten istuttiinkin iltaa.



Mutta nyt laukun tyhjennys ja uudelleentäyttöpuuhiin; huomenna aamulla 8.30 starttaa vuokra-auto kohti uusia suuntia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti