(Edit: sain julkaistua tämän vasta keskiviikko-aamuna internetongelmien takia joten en ole ihan niin sekaisin päivistä kun miltä lukien näyttää.)
Mikä päivä tänään on? Tiistai? Olen mahdottoman sekaisin päivistä kun niissä ei ole muuta rutiinia kun toi jo erittäin puuduttava lukeminen. Huoh. Tervetuloa minun tiistaihin, olen tänään vähän huonotuulinen. Olen myös hieman laiska, koska tietokoneen sijaan kirjoitan tämän puhelimellani, koska en jaksa kiukutella kuvien kanssa. Noh, nyt tökkii sen sijaan tämä kirjoittaminen, joten pahoittelen mahdollisia virheitä jo etukäteen koska en tahdo osua näppäimiin aina ihan helpolla.
Mikä lie tänään ahdistaa. Polvea on vihlonut tänään pitkästä aikaa, mutta toivon että se on erittäin ohimenevää, kun olen taas pitkästä aikaa päässyt juoksemisen makuun. Ärsyttää, kun istun päivät pitkät kirjat kädessä. Tuntuu että vähän jo kaikkia ärsyttää. Hieman tulenarkaa oli jopa tänään koululla, tai sit sitä on tullut vaan lähennyttyä jo liikaa seurueen jäsenten kanssa. Ei jakseta teeskennellä ilomielistä. Laitoin tänään pari ylläriä postiin päivällä (ovat varmasti Suomessa loppuviikosta) ja hain lounastauolla koulun läheisestä kahvilasta jättimäisen täytetyn lounasleivän, joka maistui ehkä parhaimmalta ikinä. Illalla kävin hyvästelemässä sen sijaan ensimmäisen kotiinlähtijän. On se vain jotenkin surullista. Vaikka en tämän tytön kanssa ihan niin läheiseksi täällä tullut kun monen muun, niin olin viimeinen jonka hän hyvästeli. Mahtaa olla jännä olo hänellä täältä lähteä, tällä hetkellä.
Töissä sen sijaan vähän selkeästi odotellaan jo minua takaisin, ja se jos jokin on jännittävää. Mietin muutenkin jo vähän tuota takaisintuloa; mun täytyy jatkaa täysilläelämistä ihan samaan tapaan siellä kuin täälläkin! Ja hei, sitä paitsi, onhan mä tätä Dublinia täällä jo katsellut. Tänään mietin itsekseni että aika onnekasta että oon nähnyt täällä kolme vuodenaikaakin! Ei sitä syksyntulijat täällä näe kun vaan syksyn ja talven. Mä sain talven, kevään ja kesän. Nautinnollista. (Ja tuo Dublinin katselu oli siis vitsi. En ikinä kyllästy tähän.)
Kuuntelen kämppiksen ja sen tyttöystävän juttuja salaa seinän takaa, selailen vielä hetken nettiä ja menen sitten unille. Tyttö tuli tunti pari sitten tänne ja tuossa heti jutusteltiin ja testattiin myös palohälytintä kiitos kämppiksen tämänpäiväisen herätysostoksen, leivänpaahtimen. Toimii.
Kuvat kauppareissulta (kyllä, kuvasin itseäni) sekä matkalta temple bariin hyvästelemään kaveria. Siinä myös todiste siitä että täällä myös poliisisedät kävelevät punaisia päin (ja ilmeisesti ovat ympäristön seuraamisen sijaan keskittyneet jutustelemaan).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti