Hej!
"Hauskaa" nähdä miten huonolaatuisina nuo kuvat tulee tähän blogiin kun puhelimesta postailee (no olisikohan se puhelimesta postailu syykin siihen), mutta eniveis, nyt ollaan takaisin kotona Dublinissa, oltu eilisiltapäivästä asti. Youghal oli tosiaan sellainen irtiotto kaupunkielämästä, ja pari hiljaista päivää jatkuvan ruuhkaäänen ääriltä. Noin 10 000 asukkaan kylä merenrannalla Irlannin eteläkärjissä, kylä jossa mitään ei tapahtunut ennen aamukymmentä eikä kymmeneltä illalla. Se tiesi monenmoisia päiväunia, hidasta kävelyä tyhjillä kaduilla. Liikennevalojakaan ei tarvinnut painaa, kun autot pysähtyivät päästämään sinut tien yli valojen väristä välittämättä; jos meni ravintolaan, niin ovella tulevat asiakkaat kysyivät että "Tännekö tulette? Tervetuloa! Täällä on tosi hyvää ruokaa!"
Olen aina halunnut kokea tuollaisen bed & breakfast-meiningin, ja nyt se tuli koettua oikein kunnolla. Meidän host, paikan ylläpitäjä ja talossa asuva vanhempi rouva kokkasi keittiössään meille joka aamua aamupalan, (rekkamiehen) irish full breakfastin, piti kädestä kiinni ja kulki selkä kyyryssä ympäri kotiaan. Tarkisteli kovasti että kaikki on hyvin. Oltiin kylän ainoat turistit (uskoisin, ainakin sellaiset, jotka myös yöpyivät siellä eivätkä kulkeneet paikan läpi) ja sitä oli menokin. Kaikki kyläläiset tervehtivät meitä kaduilla, opastivat paikasta toiseen, neuvoivat ja auttoivat. Ei tuollaista ystävällisyyttä joka paikassa koe, ainakaan näissä pohjoisen maissa. Vielä vähemmän Suomessa.
Ranta sai meidät hiljaiseksi. Toiseksi viimeisenä päivänä taidettiin istua siellä C:n kanssa parikin tuntia, täydessä hiljaisuudessa, kuunnellen vain meren ääntä. C rannan reunamalla kiviseinämään nojaten, minä metrien päässä hiekan keskellä. Kävin kävelemässä välissä meren aalloissa, kastelin varpaat (ja housunikin siinä samassa). Ajan kuluttua, illan viiletessä havahduimme lähtemään. Se oli aikamoinen hetki. Tuijottaa vain merta. Ei edes tajunnut ajan kulua. Siinä ehti pyöriä yhtä ja toista päässä; koko kevään tapahtumat; toisaalta taas ei yhtään mitään. Loistavaa.
Meidän veneretki sen sijaan jäi veneilemättä. Eihän tämä kylä mhinkään turisteihin ollut varautunut. Eräs setä olisi meidät veneellään vienyt jokea pitkin ylös (ei niille delfiineille ja valaille), mutta todettiin kaikki päivän ja sään olevan liian epävakaa kyseiseen touhuun. Mutta enköhän minä ehdi sellaisia touhuta sitten taas Suomessa.
Tässä teille rantakuvia Youghalin hiekkarannikolta ja majakalta. Kylästä saatte kuvia lisää myöhemmin :)
Hey! So I am back in business, in home sweet home Dublin. Got from Youghal yesterday late afternoon after hours of traveling, but was all worth it. I've always dreamed of this little village atmosphere including lovely b&b hostess and friendliest people I've met for some time. You didn't need to wait the traffic lights in the city; cars let you to another side of the road what ever their light was. If you went in to the restaurant, outgoing customers opened the door for you and said; "Oh you're coming here! Welcome! The food is great here!"In this village, nothing happened between 10 p.m and 10 a.m (did 9.50 a.m walk in the city once - didn't see anyone else on the streets!)
Nevertheless, it was all I needed. Sleeping, napping, walking on quiet streets, washing your toes in the sea (and jeans at the same, I am like a little kid when it comes to the sea and beaches). Playing cards in a pub with C, eating good food. And those full Irish breakfasts made by b&b hostess (and eating inside her apartment - superb!)
The beach got us quiet. I think we spent there two hours the day before leaving, and time just flied. C sitting far behind on the rock bench, I sat on the sand (had sand everywhere), just listening the sea, watching waves, walking inside them too. Thinking everything... Thinking these last months,all amazing things that has happened to me... but then thinking nothing. What an great moment that was.
Kuvissa laskuvesi oli syönyt osan vedestä. Kuvia ei ole muokattu yhtään, mutta värit olivat ehkä vieläkin uskomattomammat kun mitä näistä kuvista välittyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti