(Kuvituksena lentomatka Kööpenhaminasta Dubliniin.)
Tätäkö se nyt sitten on? Istun pimeässä hotellihuoneessa keskellä yötä ja kuuntelen kadulta tulevaa puhetta (täällä ikkunat ei ole mitenkään tiivistettyjä joten tuntuu kuin ikkuna olisi auki kokoajan). Tää päivä on ollut aika älytön. Viimeksi olen nukkunut la-su -välisenä yönä.
Lentomatka meni yllättävän kepeästi, koska viereeni oli asetettu toinen yksinäinen susi; armeijaikäinen poika joka oli menossa Corkiin. Saavuin perille, jätin laukut hotellille ja lähdin metsästämään puhelinliittymää (eipähän se toimi vieläkään). Otin päikkärit, kävin tulevalla asunnollani, jäin sille tielle. Ja kun sille tielle mentiin, niin eihän siellä uukkaria enää voinut ruuhkassa heittää. Niin sitten ihmetellään tässä. Hotellihuoneessa yksinään. Että minne minä olenkaan nyt lähtenyt?
Sanonpa vaan. Ihan yhden päivä kokemuksen omaavalla syvällä (hieman äänimurroksisella teini-ikäisen pojan) rintaäänellä; nämä ihmiset, tämä kaupunki. Vau! Nytkin kadulta kuuluu laulua.
"It starts in my toes,
And I crinkle my nose.
Wherever it goes I'll always know,
That you make me smile.
Please stay for a while now.
Just take your time,
Wherever you go."
Ja vettä sataa :D no ei se haittaa
VastaaPoistat. iinapiina
Ei haittaa, iinapiina <3! vaikka sateenvarjo onkin ostoslistalla. Täällä on niin paljon ihmeteltävää ettei sillä oo väliä enää että sataako vai ei :)
PoistaVaikka Elina onkin makea niin ei se ole sokerista! Nauti Elina!!!
VastaaPoistaHihi, en, mut täytyisi se sateenvarjo silti ostaa! Nooh, nyt ei ole pariin päivään satanut.
Poista